#Minäkin mukana

Kristillisdemokraattien eilen Riihimäellä pidetyssä puoluevaltuustossa kannustettiin lähtemään ehdolle kuntavaaleissa 2017. Tilanne Suomessa on mielenkiintoinen. Sote- ja maakuntauudistus muokkautuvat omaa rataansa. Uusi maakuntahallinto tulee vaatimaan sekä aikaa että rahaa. Tulevien kunnanvaltuutettujen rooli muuttuu verrattuna nykyiseen. Iso osa kunnan budjetista siirtyy sote-alueille. Jäljelle jäävät elinvoima ja hyvinvointiteemojen alle sivistys,- ja vapaa-ajan toiminnot sekä tekninen puoli kaavoituksineen ja tilaratkaisuineen. Valtuuston on otettava roolinsa kunnassa ja pidettävä huolta ihmisestä, niin pienestä kuin isommastakin kuntalaisesta. Kuntalaiset tarvitsevat laadukkaat lähipalvelut huolimatta asuinpaikastaan. Hyvinvointi tehdään lähellä, varhaiskasvatuksen, perusopetuksen kautta asumisratkaisut huomioon ottaen.
Maakuntavaltuuston jäsenet päättävät asioista, jotka ovat jo kauempana ihmisen jokapäiväisestä arjesta. Tarvitsemme molempiiin ehdolle ihmisiä, jotka ovat valmiita laittamaan itsensä likoon puolustamaan arvojamme pientä ihmistä unohtamatta. #Minäkin mukana - oletko sinäkin?

 

SUURET KIITOKSET!

Kiitos kaikille äänensä Pohjois-Karjalan osuuskaupan vaaleissa minulle antaneille 402 jäsentaloudelle! Kiitos koko listaamme äänestäneille 974 taloudelle. Kuudella ehdokkaalla saimme kaksi läpi. Aivan huippu tulos kaikin puolin. Tästä on hyvä jatkaa nöyrin mielin eteenpäin. 

Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetti

Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetti on tulevaisuuteen katsova ja kasvuun panostava esitys. Puolue haluaa muuttaa sellaisia hallituksen säästöesityksiä, jotka lisäävät pidemmällä aikavälillä yhteiskunnan kustannuksia ja sosiaalista eriarvoisuutta. Samalla vaihtoehtobudjetti on taloudellisesti kestävällä pohjalla. Se ei lisää velanottoa hallituksen esitykseen verrattuna.

KD panostaa hallitusta enemmän koulutukseen, tutkimukseen ja työllisyyteen. Eläkeläisiin kohdistuvien leikkausten sijaan puolue parantaisi eläkeläisten asemaa. Harmaan talouden torjunta saisi riittävät resurssit. KD panostaisi myös uusiutuvan energian ja kiertotalouden hankkeisiin.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman näkee, että kristillisdemokraattinen vaihtoehto on hallituksen esitykseen verrattuna sosiaalisesti oikeudenmukaisempi mutta samalla siinä vahvoja talouskasvua edistäviä elementtejä.
– Panostamme työllisyyteen ja yrittäjyyteen keventämällä pienyrittäjien verotusta ja osoittamalla lisäresursseja työttömyyden hoitoon.

Lapset ja nuoret ovat samoin vahvasti esille kristillisdemokraattien vaihtoehdossa. Vaihtoehtobudjettia esitellyt Östman muistutti, että säästäminen lapsilta ja koulutuksesta on erittäin lyhytnäköistä politiikkaa.
– KD haluaa antaa lapsille hyvän kasvualustan ja esittää muun muassa 50 miljoonaan euron lisäystä päivähoidon ja perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen.'

Lisätietoa www.kd.fi

 

Poimintoja KD:n vaihtoehtobudjetista:

  • Luodaan uusi yrittäjävähennys 5 % + 131 Meur
  • Kehitysyhteistyön kansalaisjärjestöjen avustusten leikkausten peruminen + 50 Meur
  • Päivähoidon ja peruskoulujen ryhmäkokoja pienennetään + 50 Meur
  • Nuorisotakuu – oppisopimuskoulutus, etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajat + 27,5 Meur
  • Joukkoliikenteen palvelujen osto + 10 Meur
  • Starttirahoja ja palkkatukia lisätään + 30 Meur
  • Eläkeläisten asumistuen leikkauksen peruminen + 31 Meur
  • Takuueläkkeen lisäkorotus + 15 Meur
  • Lääkekorvausten leikkauksien peruminen + 49 Meur
  • Keliaakikkojen ruokavaliokorvauksen poiston peruminen + 10 Meur

Vaihtoehtobudjetin säästöesitykset kohdistuvat valtionhallinnon päällekkäisyyksien purkuun ja ICT-toimintojen järkeistämiseen. Verotuksen painopiste on haittaverojen nostamisessa. Harmaan talouden torjuntaan panostaminen toisi valtiolle lisätuloja. KD nostaa esille myös windfall-veron.

PKO.n edustajistonvaalit

Pohjois-Karjalan osuuskaupassa on edustajistovaalit 29.2-16.3.16.

Olen ehdolla jäsenalueella 2 numerolla 188. 

Kuntiimmeko pakolaisia?

Suomen talous kyntää syvällä ja samaan aikaan ennen näkemätön pakolaistulva koettelee maatamme. Suomi kantaa tästä huolimatta vastuunsa hädänalaisten ihmisten auttamisessa. Hallitus päätti lyhytnäköisesti leikata kehitysyhteistyövaroja, joilla hädän alaisia ihmisiä olisi voitu auttaa heidän kotimaissaan. Nyt pakolaiset ylittävät rajojamme, eikä kaikkia heistä voi käännyttää takaisin. Suuri osa pakenee henkensä edestä ja tarvitsee elämälleen uuden turvallisen alun.

 

Torstain 17.9. Karjalaisessa oli uutinen, jossa kerrottiin, että tuhannet turvapaikan saaneet pakolaiset tarvitsevat asuinpaikan. Voisiko Liperi ja miksei muutkin pohjoiskarjalaiset kunnat ottaa vastaan näitä myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä? Heidän asiansa on tutkittu, ja todettu heidän tarvitsevan turvapaikkaa. He saavat jäädä Suomeen ja voivat asettua asumaan mihin kuntaan tahansa. Jos kunnalla ei ole sopimusta ELY-keskuksen kanssa turvapaikan saaneiden kotouttamisesta, valtio ei osallistu palveluista muodostuviin kustannuksiin, kertoo samainen uutinen. Mielestämme olisi järkevää kuntien tehdä päätöksiä turvapaikan saaneiden pakolaisten asuttamisesta alueelleen, laatia pikaisesti kotouttamisohjelmat, mikäli niitä ei ole laadittu ja samalla tehdä asiasta sopimus ELY-keskuksen kanssa taloudellisen vastuun jakamisesta valtion kanssa. 

 

KD:n edellinen puheenjohtaja painotti jo viime hallituskaudella kiintiöpakolaisten määrän lisäämistä. Nykyinen puheenjohtaja Sari Essayah on toistuvasti tuonut esiin, että maahamme pitäisi ottaa pakolaisleireillä olevia naisia ja lapsia, jotka ovat jo saaneet pakolaisstatuksen. Turvapaikanhakijoiden hätään on silti vastattava. Kunnat voivat kantaa tässä kortensa kekoon ja tarjota pysyviä asuinpaikkoja heille. Tämä olisi vastuullista ja hallittua pakolaispolitiikkaa ja samalla inhimillistä lähimmäisen rakkautta.

 

Vastaanottokeskuksillekin lienee tilaa monessa kunnassa. Tyhjiä käyttökelpoisia kyläkouluja ja muita kiinteistöjä voitaisiin hyödyntää humanitääriseen apuun. Vai estääkö ennakkoluulot meitä auttamasta?

 

Maija Silvennoinen
Liperin kunnanvaltuutettu
KD:n Pohjois-Karjalan piirin pj

 

Satu Melkko
KD:n Pohjois-Karjalan piirin vpj.